On se jännä miten tuo aika kuluu nii nopeasti. Noin vaan taas menny melkein pari viikkoa edellisestä julkasusta. Saa nähä että muistaako sitä enää mitä tuossakin välillä kerkesi tapahtua :)
Mennyt viikonloppu vierähti visiitillä Oulussa. Olihan se selvä jo ennen sinne pääsyä että kaikkia pitäs nähdä mutta ku tunnit vuorokaudesta vaan loppuu kesken, varsinki ku ihmiset ruukaa nukkuakin. Menomatkakulkupeliksi valikoitui isin vaihtolämpöinen Land Rover. Kylmän auton keula käännettiin Sturenkadun ruuhkan kautta nelostielle (ja vähän nostalgiselle 24:lle) joskus kolmen tienoolla. Perillä taidettiin olla vähän ennen puoltayötä. Notta semmonen roadtrip. Välipalakaffet ja vastaleivotut sämpylät mummin luona Jämsässä ja taas mennään! Ihmeellisen nopeesti kului aika, vaan liekö ihme kun taisi tulla nuokuttua jonneki Padasjoelle asti. Jämsästä eteenpäin sitte YlePuheen puolelle ja illan kiekkokierrosta kuunnellen jatkui kulku kohti pohojosta. Pihtiputaan legendaarisella shellillä vielä iltateet nii loppumatkanki jakso näppärästi. Ouluun rajan jälkeen saikin jännätä kuinka erilaiselta se yks tietty kohta pohjantiellä näyttää ku puuttu se Haukipudas-kyltti. Just ja just muistin missä se oli ollu xD eihän siitä ollu tullu kuljettua ku 15 vuotta ohi ..
Lauantaina laatuaikaa äitin kans. Eli siis sohvalla makaamista, koiranpentukyläilyä ja kärppäpeliä. Sain valita mitä syötäisiin niin ei paljon vaihtoehtoja jääny kun Kauppuriin oli "pakko" päästä ja tässähän oli oiva tilaisuus käyttää vanhuksiakin siellä ensikertaa. Tykättiin - kuka yllättyi. Täytyy kyllä todeta että hyvä viikonloppu Oulureissulle tuli valittua kun Kärpiltä nähtiin pitkästä aikaa oikeasti hyvä ja viihdyttävä lauantai-illan kiekkomittelö Kalpaa vastaan. Taisin jopa ihan muutaman kerran pompata ylös kun tuli maali, ei oo viime aikoina saanu kovin monesti lähteä noin hymyssä suin hallilta pois, ainakaan hyvän pelin takia. Ilta jatkui pelin jälkeen jopa aavistuksen yllättävässä seurassa, ihailtavaa extemporehenkeä havaittavissa vielä joissakin ihmisissä! Laurin kanssa baaritiskeille notkumaan ja rupattelemaan, piiiiitkästä aikaa. Ei voi valittaa, mukavaa että pitkänkin ajan jälkeen vielä löyty poristavaa. Vielä kun kaupunkiin saatiin muuan mainio synttäriseurue johon kutsuin itse itseni mukaan, sai ilta arvoisensa päätöksen. Nakkifakiirin yöpalan kautta Puttaalle koisimaan, sunnuntaille olikin luvassa visiittiä visiitin perään!
tiistai 22. tammikuuta 2013
tiistai 8. tammikuuta 2013
Ovien maailma
Takana kerrassaan mainio viikonloppu!
Vietettiin lauantaina Hannan kanssa ihana kulttuuripäivä. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lähdettiin suuntaamaan kohti Toukolaa ja Japaninkatua jossa kuvattiin 90-luvun hittisuomisarjan Ruusun ajan ulkokohtauksia. Olihan se talo just niin kun siitä sarjasta! Koko omakotitaloalue vaikutti vähän siltä kuin ois hypänny ajassa taaksepäin.. nostalgiakierroksen jälkeen Hannan äiti kokkaili meille ihanaa kotiruokaa tuosta noin vaan. Äideillä täytyy olla joku maaginen taito joka kehittyy vasta ku saa lapsia, koska ei multa ainakaan irtoa tuollai. Vinkkejä? :)
Arabiasta suunta kohti raitiovaunuajelua, Lux Helsinkiä upeine valotaideteoksineen ja illan odotetuinta putousta. Koska jopa pikkupakkanen pääsi yllättämään meidät koleudellaan päädyttiin yksimielisesti katsastamaan valoteokset nelosen ratikasta joka sattumalta kulki monen vlaopilkun ohi. Juuri riittävä annos taidetta kylmään lauantai-iltaan. Katajanokan rundin kautta takaisin keskustaan ihmettelemään hintalappuihin käsinkirjoitettuja hintoja, Haltin takki 600e? Aika halapa, ehkä niille venäläisille joita kaupungin kadut pursuivat. Vaan vieläkin mahtui sekaan.
Jottei lauantai sisältäisi pelkkää hömppäkulttuuria ja kaupunkikierroksia oli aika suunnata kärppänokka kohti Sports Academya ja Kärpät-Jokerit kamppailua. Huonosta nettiyhteydestä huolimatta peli oli ajoittain jopa viihdyttävä, vaikka loppuratkaisu jäikin livefeedin varaan kun maikkarilta oli alkamassa jotain paljon odotetumpaa. Alepan kautta Punavuoren putousstudioon vastaanottamaan vuoden 2013 sketsihahmoehdokkaat. Liekö edellisten kauden sankarit olleet niin ilmiömäisiä vai muuten vain odotukset korkealla, harva hahmo jaksoi naurattaa. Mutta kun suosikki on valittava niin ensimmäisen jakson perusteella se on (tietenkin) Sanna-Raipe Helminen ála Armi. Peukku sille!
Siiderit huiviin ja vakkaribaaria etsimään. Tottakai nykypäivänä pubin etsintä aloitetaan kotisohvalta älypuhelinten ja läppäreiden keskeltä, kieltämättä se helpottaa mutta välillä vähän naurattaa. Tällä kertaa sijainti todettiin yhdeksi tärkeimmäksi kriteeriksi. Sopivan matkan päässä toimistolta, Punavuoresta ja helppojen julkisten (koska Vantaa). Ensimmäisen varsinaisen alkukartoituksen jälkeen käännettiin kengänkärjet kohti Iso Roobertinkatua ja We got beef kuppilaa. Tuonne lähinnä sen saamien arvostelujen ja kehupuheiden vuoksi. Liekö vuorokauden- ja vuodenaika väärä kun siinä 22-22.30 baari ammotti lähes tyhjyyttään ja koko kolkkous neuvoi poistumaan yksien jälkeen. Onneksi täältä ei vaihtoehdot lopu. Oulussa ollessani olin saanut vinkiksi kävästä Black doorissa, kun kerran "mikkelistäkin" tykkään, pikaisen tarkistuksen jälkeen hoksattiin mustanoven sijaitsevan aivan lähellä silloista olinpaikkaamme. Ei muuta kuin kokeilemaan. Jo mustalla ovella kiittelin mielessäni Jereä vinkistä, paikka vaikutti lupaavalta. Tunnelma, olohuonemaisuus, ei-häiritsevä-musiikki, laaja juomavalikoima ja järkevän oloiset kanssaviihtyjät pitävät BlackDooria tällä hetkellä piikkipaikalla..
I<3HKI
Vietettiin lauantaina Hannan kanssa ihana kulttuuripäivä. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lähdettiin suuntaamaan kohti Toukolaa ja Japaninkatua jossa kuvattiin 90-luvun hittisuomisarjan Ruusun ajan ulkokohtauksia. Olihan se talo just niin kun siitä sarjasta! Koko omakotitaloalue vaikutti vähän siltä kuin ois hypänny ajassa taaksepäin.. nostalgiakierroksen jälkeen Hannan äiti kokkaili meille ihanaa kotiruokaa tuosta noin vaan. Äideillä täytyy olla joku maaginen taito joka kehittyy vasta ku saa lapsia, koska ei multa ainakaan irtoa tuollai. Vinkkejä? :)
Arabiasta suunta kohti raitiovaunuajelua, Lux Helsinkiä upeine valotaideteoksineen ja illan odotetuinta putousta. Koska jopa pikkupakkanen pääsi yllättämään meidät koleudellaan päädyttiin yksimielisesti katsastamaan valoteokset nelosen ratikasta joka sattumalta kulki monen vlaopilkun ohi. Juuri riittävä annos taidetta kylmään lauantai-iltaan. Katajanokan rundin kautta takaisin keskustaan ihmettelemään hintalappuihin käsinkirjoitettuja hintoja, Haltin takki 600e? Aika halapa, ehkä niille venäläisille joita kaupungin kadut pursuivat. Vaan vieläkin mahtui sekaan.
Jottei lauantai sisältäisi pelkkää hömppäkulttuuria ja kaupunkikierroksia oli aika suunnata kärppänokka kohti Sports Academya ja Kärpät-Jokerit kamppailua. Huonosta nettiyhteydestä huolimatta peli oli ajoittain jopa viihdyttävä, vaikka loppuratkaisu jäikin livefeedin varaan kun maikkarilta oli alkamassa jotain paljon odotetumpaa. Alepan kautta Punavuoren putousstudioon vastaanottamaan vuoden 2013 sketsihahmoehdokkaat. Liekö edellisten kauden sankarit olleet niin ilmiömäisiä vai muuten vain odotukset korkealla, harva hahmo jaksoi naurattaa. Mutta kun suosikki on valittava niin ensimmäisen jakson perusteella se on (tietenkin) Sanna-Raipe Helminen ála Armi. Peukku sille!
Siiderit huiviin ja vakkaribaaria etsimään. Tottakai nykypäivänä pubin etsintä aloitetaan kotisohvalta älypuhelinten ja läppäreiden keskeltä, kieltämättä se helpottaa mutta välillä vähän naurattaa. Tällä kertaa sijainti todettiin yhdeksi tärkeimmäksi kriteeriksi. Sopivan matkan päässä toimistolta, Punavuoresta ja helppojen julkisten (koska Vantaa). Ensimmäisen varsinaisen alkukartoituksen jälkeen käännettiin kengänkärjet kohti Iso Roobertinkatua ja We got beef kuppilaa. Tuonne lähinnä sen saamien arvostelujen ja kehupuheiden vuoksi. Liekö vuorokauden- ja vuodenaika väärä kun siinä 22-22.30 baari ammotti lähes tyhjyyttään ja koko kolkkous neuvoi poistumaan yksien jälkeen. Onneksi täältä ei vaihtoehdot lopu. Oulussa ollessani olin saanut vinkiksi kävästä Black doorissa, kun kerran "mikkelistäkin" tykkään, pikaisen tarkistuksen jälkeen hoksattiin mustanoven sijaitsevan aivan lähellä silloista olinpaikkaamme. Ei muuta kuin kokeilemaan. Jo mustalla ovella kiittelin mielessäni Jereä vinkistä, paikka vaikutti lupaavalta. Tunnelma, olohuonemaisuus, ei-häiritsevä-musiikki, laaja juomavalikoima ja järkevän oloiset kanssaviihtyjät pitävät BlackDooria tällä hetkellä piikkipaikalla..
I<3HKI
torstai 3. tammikuuta 2013
VvvVVVvvv
Vuoden 2012 viimeisen viikonlopun vietin valloittavien valioyksilöiden vierellä Villähteellä. VvvvVVvv.. ei voinu vastustaa kiusausta ku alkoi nii sopivasti :)
Lauantaiaamuna siis pyrähdettiin Mian kanssa näppärästi lähijunalla heidän kotiin ja ihanan Ilonan luokse. Tuntui hullulta että mukana oli vain upouusi kånkenreppuni, yleensä joutunut raahaamaan kassitolkulla tavaraa. Olin saanut mahdutettuani mukaani jopa "remppavaatteet", olihan minua ystävällisesti varoitettu pienehköstä muuttourakasta joka Heikintiellä odotti. Kunpa joku olisi kertonut myös niistä joulupukin väärään osoitteeseen toimittamista lahjoista! Joulu senkus jatkuu vaan :)
Huonekalujen siirtely ja lastenhuoneiden sisustaminen palkittiin mitä parhaimmalla tavalla. Saunaa, viiniä, juustoja, leffaa ja ennen kaikkea mitä ihastuttavinta seuraa. Olen käytettävissä toistekin! Actionlauntain jälkeen oli huikeaa huomata että sunnuntaina ei ollutkaan mikään kiire aamun ensimmäiseen junaan koska kotimatka olikin lyhyt! Niinpä sunnuntaihinkin keksittiin mukavaa yhdessäoloa, näiden kahden retrofriikin lempipuuhaa.. kirpputorille tiemme kävi, kyllähän uuteen retrohuoneeseen tarvii oikeat retroverhot. Valitettavasti ne kuulemma antaa vieläkin odottaa löytämistään, tulkaa jo piilostanne! Onneksini löysin kerrassaan upean lukuvalon huoneeni pimeimpään nurkkaan! Sanat eivät riitä kuvaamaan nii täytyy yrittää laittaa kuva kohta .. :)
Iltapäivästä vietimme vielä lastenhuoneidentupaantuliaisia kera ipanoiden mummujen ja vaarien. Jännä miten paljon voi keretä yhdessä päivässä kun ei ole kiire minnekään! \o/ Pimeän tultua oli kuitenkin aika hypätä vr:n kyytiin ja kohti Helsinkiä. Mutta täytyy sanoa etten muista kohdanneeni moista "sääilmiötä" aiemmin.. hanki oli lähes kaikkialta aivan jäässä ja säihkyi ihanasti katuvalojen alla.. ja tietenkin murtui joka askeleen alla :D
Lauantaiaamuna siis pyrähdettiin Mian kanssa näppärästi lähijunalla heidän kotiin ja ihanan Ilonan luokse. Tuntui hullulta että mukana oli vain upouusi kånkenreppuni, yleensä joutunut raahaamaan kassitolkulla tavaraa. Olin saanut mahdutettuani mukaani jopa "remppavaatteet", olihan minua ystävällisesti varoitettu pienehköstä muuttourakasta joka Heikintiellä odotti. Kunpa joku olisi kertonut myös niistä joulupukin väärään osoitteeseen toimittamista lahjoista! Joulu senkus jatkuu vaan :)
Huonekalujen siirtely ja lastenhuoneiden sisustaminen palkittiin mitä parhaimmalla tavalla. Saunaa, viiniä, juustoja, leffaa ja ennen kaikkea mitä ihastuttavinta seuraa. Olen käytettävissä toistekin! Actionlauntain jälkeen oli huikeaa huomata että sunnuntaina ei ollutkaan mikään kiire aamun ensimmäiseen junaan koska kotimatka olikin lyhyt! Niinpä sunnuntaihinkin keksittiin mukavaa yhdessäoloa, näiden kahden retrofriikin lempipuuhaa.. kirpputorille tiemme kävi, kyllähän uuteen retrohuoneeseen tarvii oikeat retroverhot. Valitettavasti ne kuulemma antaa vieläkin odottaa löytämistään, tulkaa jo piilostanne! Onneksini löysin kerrassaan upean lukuvalon huoneeni pimeimpään nurkkaan! Sanat eivät riitä kuvaamaan nii täytyy yrittää laittaa kuva kohta .. :)
Iltapäivästä vietimme vielä lastenhuoneidentupaantuliaisia kera ipanoiden mummujen ja vaarien. Jännä miten paljon voi keretä yhdessä päivässä kun ei ole kiire minnekään! \o/ Pimeän tultua oli kuitenkin aika hypätä vr:n kyytiin ja kohti Helsinkiä. Mutta täytyy sanoa etten muista kohdanneeni moista "sääilmiötä" aiemmin.. hanki oli lähes kaikkialta aivan jäässä ja säihkyi ihanasti katuvalojen alla.. ja tietenkin murtui joka askeleen alla :D
Tilaa:
Kommentit (Atom)